Transparency International Suomi ry (TI Suomi) on itsenäinen, poliittisesti riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on ehkäistä korruptiota ja edistää läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta, eettisyyttä ja rehellisyyttä yhteiskunnan eri alueilla. Transparency International Suomi edistää toiminnallaan oikeusvaltion periaatteiden toteutumista.
Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, jonka jäsenet ovat sitoutuneet säännöissä määriteltyihin periaatteisiin ja toimintatapoihin. Yhdistyksen hallituksen valitsee yhdistyksen vuosikokous, johon osallistuvat yhdistyksen jäsenet. Hallituksen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenyyteen sovellamme viiden vuoden rotaatiosääntöä.
Toimintamme ja tavoitteemme
TI Suomi osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun edistääkseen korruptiontorjuntaa, yhteiskunnallista avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista Suomessa. Toimintamme koostuu pääasiassa kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttamisesta ja edunvalvonnasta, tiedottamisesta ja korruptiotietoisuuden edistämisestä, sekä kansainvälisestä yhteistyöstä.
TI Suomella on tunnustettu asema keskeisissä julkisissa neuvottelukunnissa ja se osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin ja kansallisiin korruptioselvityksiin, kuten esimerkiksi Open Government Partnershipin ja Euroopan komission oikeusvaltiokertomuksen tiedonkeruuseen.
Edellisen kerran TI Suomi laati laajemman toimenpidelistan vuoden 2023 eduskuntavaaleja varten. Tämän lisäksi olemme aktiivisesti esittäneet suosituksia myös muihin ajankohtaisiin lainsäädäntömuutoksiin. Eduskuntavaalien politiikkasuosituksista voit lukea alta.
Transparency International Suomen suositukset vuoden 2023 hallitusohjelmaan:
1. Poliittisen järjestelmän vastuullisuus
- Vaikutusvallan kauppaaminen on kriminalisoitava. Vaikutusvallan kauppaamista ei ole estetty Suomessa, vaikka olemme sitoutuneet sen kriminalisointiin jo vuonna 2002. Kriminalisointi on saatava vihdoin valmiiksi, sillä olemme saaneet siitä toistuvasti risuja tätä nykyän myös Euroopan komissiolta. Se on nostettava olennaiseksi osaksi hallitusohjelmaa, etenkin, kun otetaan huomioon vaikutusvallan kauppaamisen mahdollistavan myös ulkopoliittisen vaikuttamisen Suomen päätöksentekoon.
- Pyörö-ovi -ilmiö tarvitsee sitovaa lainsäädäntöä. Suomen johtavien virkamiesten ja päättäjien siirtyminen yksityisen sektorin tehtäviin tai päinvastoin on tavanomainen ilmiö. Esimerkiksi erityisavustajiin rajattujen periaatepäätösten sijaan ilmiön suitsemiseksi vaaditaan sitova lainsäädäntö, joka on uskottava ja kattaa olennaiset päättäjät. Edellisen hallituksen työ kunnollisen karenssilainsäädännön pohjaksi on otettava myös tulevaan hallitusohjelmaan.
- Avoimuusrekisterin tehokas toimeenpano ja kehittäminen. Kuluneella hallituskaudella valmisteltu avoimuusrekisteri vaatii asianmukaisen toimeenpanemisen ja teknisen toteutuksen, jonka lisäksi tulevan eduskunnan tulee paikata esitykseen jääneitä aukkoja, jotta lobbaus saadaan julkiseksi. Avoimuusrekisterin ensimmäisten havaintojen selvittäminen ja kehittäminen tulee ottaa hallituksen asialistalle sen laajentamiseksi ja parantamiseksi viimeistään 2025.
- Sidonnaisuuksien parempi valvonta ja läpinäkyvyys. Nykyisten sidonnaisuusilmoitusten valvontaa, tarkkuutta ja kattavuutta on kehitettävä, jotta ne estävät päättäjien intressiristiiitoja. Nykyään sidonnaisuusilmoituksia käsittelevän VTV:n kunnollinen resursointi ja osaaminen on saatettava ajan tasalle, jotta tämä valvonta toteutuu kunnolla. Tätä on tuettava myös vaalimainosten läpinäkyvyyden kehittämisellä, sillä nykyään on harvoin todennettavissa, onko ehdokas todellakin ostanut vain mainitsevansa mainokset.
2. Tiedonsaannin ja päätöksenteon läpinäkyvyys
- Julkisuuslaki tulee nostaa hallitusohjelmaan mukaan, sillä sitä tulee kehittää etenkin kahdella alueella:
-
- Tietopyyntöihin on vastattava ajantasaisesti ja vastaamiskäytäntöjä on kehitettävä perusteettomien kieltäytymisten välttämiseksi. Mikäli lainsäädäntö avataan, vastausaikoja on parannettava ja perusteettomia kieltäytymisiä kitkettävä tehokkaammin.
- Julkisuuslain kattavuutta tulee laajentaa niin etteivät mm. julkisomisteiset yhtiöt jäävät sen ulkopuolelle niiden merkittävyydestä huolimatta. Tätä nykyä ne jäävät lainsäädännön ulkopuolelle, mikä jättää valtavan porsaanreiän julkisomisteisten yhtiöiden vastuullisen ja demokraattisen toiminnan avaamiseksi.
- Eri rekistereiden avoimuuden kehittäminen ja tiedonsaannin parantaminen. Turvallisuusnäkökulmien salliessa esimerkiksi omistajuustietojen tulee olla mahdollisimman helposti saatavilla mm. sidonnaisuuksien valvomiseksi. Tätä varten hallitusohjelmaan tulee ottaa mukaan rekistereiden avoimuuden kehittäminen hallintarekisterin omistajuuksien osalta, verotietojen julkisuuden turvaamisella ja avaamalla myös verovapaat tulot ja jälkiveropäätökset, sekä takaamalla tosiasiallisten edunsaajien rekisterin avoin pääsy Viron mallin mukaan, jossa rekisterin tiedot ovat avoimesti saatavana
- Vaalirahoituslain aukkojen paikkaaminen. Vaalirahoituslain uudistus on otettava hallitusohjelmaan mukaan oikeusministeriön selvityksen pohjalta. Nykyisellään laki jättää ehdokkaiden rahoituksesta suuren osan läpinäkymättömäksi. Kotimaisten sidonnaisuuksien lisäksi nämä aukot mahdollistavat myös ulkomailta tulevan vaikuttamisen.
- Riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen tulee ottaa huomioon tulevissa budjeteissa, takaamalla niiden korruptiontorjunnan osaaminen, itsenäisyys ja riippumattomuus. Tämä vaatii tukea sekä koulutuksen että rahoituksen osalta. Myös median ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoituksen lähteiden avoimuudesta tulee säätää lainsäädännössä.
3. Yleinen korruptiontorjunta
- Lahjontarikollisuuteen puuttumisen tehostaminen. Suomi on saanut OECD:ltä moitteita ulkomailla tapahtuvan lahjonnan heikon torjunnan vuoksi. Heikon arvion syyt on selvitettävä ja niiden puutteisiin on puututtava niin lainsäädännön kuin muiden toimenpiteiden osalta.
- Korruptiorikosten tutkinnan, selvittämisen ja käsittelyn kehittäminen. Lainvalvonta- ja muiden viranomaisten ja oikeuslaitosten kyky tutkia ja käsitellä korruptiorikoksia tulee selvittää ja ilmenevät puutteet paikata mitä pikimmiten.
- Korruptionvastaisen strategian arviointi ja kehittäminen. Vuoden 2021 korruptionvastaisen strategian vaikutukset, tehokkuus ja resurssien tarve on selvitettävä jatkotoimenpiteiden kehittämiseksi mitä pikimmiten, jotta vuonna 2023 päättyvän strategian pohjatyötä voidaan kehittää ja jatkaa.
4. Korruptiontorjunnan kehittäminen EU politiikassa
- EU:n korruptionvastainen toimenpidepaketti. VAsta julkaistun EU:n korruptiontorjuntapaketti pitää sisällään useita eri toimenpiteitä. Suomen tulean hallituksen on otettava kunnianhimoinen lähestysmitapa korruptionvastaisen paketin edistämiseksi. Eurooppalaisilla yhteismarkkinoilla koko alueen korruptioriskit läikkyvät koskettamaan myös Suomea, joko suoraa tai epäsuorasti.
- Yritysvastuun ja due diligencen kehittäminen EU:n Corporate Sustainability Due Diligence -aloitteen osalta. Suomen on pyrittävä edistämään kunnianhimoista CSDD-aloitetta, joka on tällä hetkellä EU:ssa käsiteltävänä. EU:n tasolla valmisteltava suuryritysten due diligence -velvoite on tulossa direktiivimuotoiseksi, jolloin Suomi voi vaatia suuryrityksiltä direktiiviehdotusta kunnianhimoisempaa Norjan due diligence-mallia.
Jäseneksi liittyminen
Korruption vastaista työtämme voi tukea lahjoittamalla tai liittymällä jäseneksi täyttämällä alla olevan lomakkeen. Olemme vaikuttava asiantuntijaverkosto ja jäsenistöömme kuuluu ihmisiä kaikilta yhteiskunnan aloilta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Kaikki ovat tervetulleita mukaan ammatista ja asemasta riippumatta – tule sinäkin!
Jäsenhinta: 20€
Alennettu jäsenhinta (opiskelijat, työttömät, eläkeläiset): 10€
Yhdistyksen tili: FI7140554320060146
Nimi: Transparency International Suomi ry